Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki

Blogit

Esteetön hotelli Kreetalla

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

21.03.2012 15:01

Kirjoittanut Mirja Paavilainen

 

Toimin henkilökohtaisena avustajana Tiina Karille, jonka MS-tauti diagnosoitiin vuonna 2003. Tiinan jäätyä sittemmin leskeksi ja hakiessa avustajaa, meistä tuli työpari ja matkustimme ja liikuimme pyörätuolista huolimatta niin paljon kun hänen vointinsa antoi myöten. Talven pimeinä pyrypäivinä aloimme Tiinan kanssa haaveilla matkasta aurinkoon ja lämpimään.

Etsiskelin netistä liikuntaesteisille tarkoitettuja hotelleja ja huomasin että joissakin tapauksissa esteetön tarkoitti sitä että hotellissa oli luiska sisäänkäynnin yhteydessä, tai että suihkunurkkaus oli avoin, mutta siinä saattoi olla kuitenkin sinne pääsyn estävä koroke.

Kreetalta, Maleme-nimisestä kylästä löytyi kuitenkin hotelli, joka vaikutti kaikin puolin lupaavalta, ja aloinkin sähköpostikirjeenvaihton ERIA-hotellin johtajan Diamanto Apostolakin kanssa.

Pääsimme yhteisymmärrykseen kahden viikon täysihoidon kustannuksista hotellille kuljetuksineen ja varasimme huoneen sekä lennot huhti-toukokuun vaihteeseen.

Pyörätuolin kanssa matkustaminen oli meille molemmille uusi asia, mutta löysin tarvittavan tiedon Seutula-Vantaan lentoaseman sivuilta ja koska matkustimme sinivalkoisin siivin, olin yhteydessä myös Finnairiin.

Matkapäivän aamuna anivarhain lähdimme Lahdesta taksilla lentokentälle. Siellä tuntui siltä kuin olisimme VIP-asiakkaita, kaikki meni sujuvasti ja pääsimme ensimmäisinä koneeseen ja Tiina kannettiin "kultatuolissa" omalle paikalleen.

Perillä Hanian kentällä meidät noudettiin koneesta huoltoautolla ja matkalaukun saatuamme meitä oli tuloaulassa vastaanottamassa Eria-resortin henkilökuntaan kuuluva inva-auton kuljettaja Jannis. Tästä ensihetkestä lähtien saimme niin hyvää palvelua kahden viikon ajan että se vieläkin lämmittää mieltä kun sitä ajattelemme.

Hanian lentokentältä lähdimme kohti Eriaa, jutustellen kuljettajan kanssa ja ihaillen kreetalaisia maisemia. Noin tunnin päästä koneemme laskeutumisesta saavuimme Malemen kylään ja siellä poikkesimme päätieltä pienemmälle tielle ja muutaman sadan metrin jälkeen olimme perillä.

Hotellilla meidät vastaanotti iloinen Diamanto, ohjaten huoneeseen ja kertoen ensitiedot asettumista varten.

Huone oli hyvin varusteltu ja tilava, siinä oli pitkä parveke, jossa istuimme usein katsellen harvakseltaan ohi käveleviä turisteja ja vielä harvemmin ohi ajavia autoja. Tiinalle oli huoneessa sähköisesti toimiva sänky, johon hänet oli helppo avustaa.

Wc:ssä oli liikuntarajoitteiselle tärkeät tukikahvat, suihkutuoli, korotettu wc-istuin ja se vastasi täysin kotona totuttuun tasoon.


Olimme kevään ensimmäiset vieraat ja saimmekin henkilökunnan rajattoman huomion kahtena ensimmäisenä päivänä. Tosin palvelu pysyi lähes yhtä huomiovana vaikka hotelli vähitellen täyttyi muista sinne majoittuvista asukkaista.

Kahden viikon aikana teimme aamuin illoin pyörätuolikävelyjä ympäri Malemen kylää, usein meren rannalle, jonne riippuen reitistä kului aikaa noin 15-20 minuuttia. Hotellilta ylöspäin lähti pieni päällystetty tie, jota pitkin kuljimme ihailemaan Kreetan kevättä ja kukkaloistoa.

Ruokailimme yhtä poikkeusta lukuunottamatta hotellilla ja saimme tutustua kreetalaisen keittiön herkkuihin ulkona istuen ja ympäri Eurooppaa tulleiden muiden hotellivieraiden kanssa. Asukkaat olivat monenikäisiä ja erikokoisissa ryhmissä, mutta kaikkia heitä yhdisti jonkunasteinen liikuntarajoite/vamma ja se että kaikilla oli avustaja, joillakin jopa useampia.

Hotellilla ehti vaihtua ryhmiä kahden viikon aikana ja sillä kertaa oli matkalaisia ainakin Englannista, Sveitsistä, Tanskasta ja Norjasta.

Diamanto henkilökuntineen järjesti myös iltaohjelmaa ja saimme olla mukana grillijuhlassa, tanssia paikallisen tanssiryhmän kanssa kreikkalaisessa illassa altaan ympäri ketjussa ja myös mikäli rohkeus ja lauluääni olisivat antaneet myötä, laulaa karaoke-illan tähtinä.

Koska hotellilla on oma inva-auto ja kuljettaja, järjestävät he retkiä ympäri Kreetan saaren.

Tiinan autopahoinvoinnin takia, emme osallistuneet näihin retkiin, mutta matkoilla olleet kehuivat niitä hyvin järjestetyiksi ja toteutus tapahtui aina asiakaslähtöisesti, ottaen huomioon ryhmän jäsenten erityistarpeet.

Hotellin uima-allas on varustettu luiskalla ja heillä on sinne menoa varten pyörätuoleja. Erilaisia kellunta-apuja oli myös varattu asiakkaiden käyttöön ja allas olikin kovassa käytössä pitkin päivää. Kuntosali löytyi myös hotellin alakerrasta ja tilauksesta hieronta- fysioterapia- ja kauneudenhoitopalveluja.

Erian henkilökunta ansaitsee erityismaininnan, sillä jokainen jonka kanssa olimme tekemisissä, suhtautui työhönsä ja meihin siellä majoittuviin lämpimän sydämellisesti.

Vastaanotto oli auki ympäri vuorokauden ja sieltä sai apua, mikäli sellaista tarvi myös yöaikaan.

Liikuntarajoitteisen/vammaisen erityistarpeet on Eria-hotellissa otettu huomioon ensiluokkaisesti ja kun siihen yhdistetään kreetalainen sydämellisyys ja ihmisläheisyys, voimme suositella lämpimästi tätä kohdetta.

Nettisivut: http://www.eria-resort.gr

 

Tiina Kari

Mirja Paavilainen

 

Kesätapahtumien esteettömyyssatoa

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Kirjoittanut naanamar 24.08.2011 12:00

Olemme äitini kanssa kiertäneet paljon Pirkanmaan kesätapahtumia tänä kesänä. Vaikka äitini kävelee kepin kanssa, meillä on yleensä pyörätuoli mukana varmuuden vuoksi ja esteettömyyteen tulee kiinnitettyä huomiota monella tapaa.

Olimme ensimmäistä kertaa Nokian Tapsan Tahtien iskelmätapahtumassa, jossa uutena tapahtumapaikkana oli otettu käyttöön entinen teollisuushalli, Kuorimo. Paikka on hyvin pelkistetty ja sinne oli tehty hieno tunnelma valaistuksella, mutta juuri teollisuustaustan takia aivan täydellistä esteettömyyttä ei voinut odottaa.

Yllättävän hyvin kuitenkin selvisimme. Koko tila oli tasaista lattiaa, eikä korkeuseroja tai portaita ollut missään. Sisällä oli helppo rullailla ja palvelu oli oikein ystävällistä. Sisäänkäynnissäkään ei ollut varsinaisesti portaita, mutta sen verran korkeuseroa, ettei siitä noin vain olisi sisään menty. Järjestäjät olivat hankkineet paikalle pienen rampin, jonka avulla oli helppo päästä sisälle.

Lippuja varatessani kuulin, ettei varsinaisia pyörätuolipaikkoja ollut, mutta saimme kuitenkin helposti saavutettavat paikat eturivistä. Lisäksi avustaja olisi päässyt maksutta sisään, mutta tämä selvisi vasta jälkikäteen. Tästä on monessa paikassa kirjavaa käytäntöä, eikä aina auta, vaikka itse osaisi kysyä asian perään jos koko järjestäjäketju ei asiaa tiedä.

Yleisötapahtumissa arveluttaa aina se, miten wc-järjestelyt on toteutettu. Jos sisätiloissa olevia vessoja ei ole, niin bajamajaan meneminen jää monelta tekemättä. Tapsan Tahdeillapa oli tarjolla uusi tuttavuus: inva-bajamaja! Bajamajaan pystyi rullaamaan suoraan sisälle pyörätuolilla ja sinne mahtui myös avustaja.

Olemme kesän aikana kolunneet läpi myös alueemme kesäteatteritarjontaa ja saaneet kokea hienoja elämyksiä. Esteettömyyden kannalta luonnon keskellä sijaitsevat pienen mittaluokan teatterit tarjoavat joskus vähän haasteita.

Esteettömyyden kannalta Tampereen Pyynikki lienee helppokulkuisin, sillä siellä ei ole korkeuseroja. Nokian ja Lempäälän Birgitan teatterit ovat aika ahtaita ja pysäköintijärjestelyiltään hankalia. Molemmissa on nouseva katsomo, joka on rakennettu rinteeseen. Koska pyörätuolipaikat ovat järjestään eturivissä, tarkoittaa se yleensä laskeutumista mäkeä alas eteen päästäkseen.

No, alashan aina pääsee (joko enemmän tai vähemmän vauhdilla), mutta molemmissa tarvitsin lisäapuja ylämäkivaiheeseen, että pääsimme pois. Tilanteen kuitenkin pelasti esitysten taso, joka tänä vuonna molemmissa pikkuteattereissa pesi Pyynikin 2-0!

En tosiaan tiedä mitä siitä pitäisi ajatella, että pyörätuoli- ja avustajapaikat ovat konsertti- ja kesäteattereissa aina eturivissä, vain muutaman sentin päästä näyttämöstä ja esiintyjistä. Kai siinäkin on puolensa, että voi melkein kokea olevansa osa tapahtumia, vaikka ei näyttämön tapahtumia isompana kokonaisuutena näekään. Itseäni vain välillä huolettaa, josko joukkokohtauksissa joku juoksee vahingossa jalan päältä tai, luoja nähköön, Danny tempaisee mukaansa lavalle!


   

NAIVISTIT-NÄYTTELY, IITTALA

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Kirjoittanut Tanja 17.08.2011 13:10

20.7.2011

Kuulin radiosta alkuviikosta, että Iittalassa pidettävään Naivistit-näyttelyyn on rakennettu invaramppi. Olen käynyt kyseisessä näyttelyssä joskus 1990-luvun lopulla, kun vielä kävelin ja pidin näkemästäni. Näyttely on vanhalla puukoululla, jonne on rappusia. Tämä puukouluhan on Lasikeskuksen vieressä.
Innostuin asiasta niin, että oli pakko lähteä.
Invataksilla hurautin Iittalaan, joka on noin 20 km Hämeenlinnasta pohjoiseen. Olen tähän blogiin kirjoittanut viime vuonna Iittalan retkestä, joka tehtiin silloin junalla Jyväskylästä.

Aloitin kuitenkin retkeni Iittalan hautausmaalta, jossa on sukulaisiani. Kirkolta ja hautausmaalta ei ole pitkä matka lasikeskukseen, jonne pääsee hyvää pyörätietä pitkin.

Naivistit-näyttelyyn olikin rakennettu toimiva ja loiva ramppi. Sähkäri rullasi siitä vaivattomasti ja oli tilaa. Sisälläkin oli hyvä liikkua, koska kynnykset oli madallettu.
Pääsymaksu oli eläkeläiseltä 4 euroa (avustajalle vapaapääsy). Iloinen tieto oli se, että sillä samalla lipulla pääsee uudestaankin koko loppukesän näyttelyyn, jos haluaa tulla uudestaan.

Koska näyttelyn oli kahdessa kerroksessa ja yläkertaan ei päässyt, oli alakertaan laitettu diaesitys yläkerran töistä. Diaesityksen kesto oli reilut 20 min. Diaesitys ei sisältänyt mitään ääntä ja minulla olikin siinä aikaa kuunnella muiden ihmisten puheita, jotka kävivät samassa tilassa katsomassa tauluja, kun minä katselin esitystä. Muiden kommentit olivat mielenkiintoisia. Sitten minua alkoi naurattamaan, kun eräs pikkupoika puhui puhelimeen, että me olemme nyt täällä naitvaissi (Nightwish) näyttelyssä. Kuulin, kun poika toisti saman useampaan otteeseen, kun sitten joku aikuinen alkoi korjaamaan, että ei naitvaissi, kun naivisti-näyttely.

Naivistien työt ovat hyväntuulisia ja niistä ei voi olla pitämättä. Moni työ sai minut hymyilemään huumorillaan. Kyllä kannatti mennä. Näyttely on avoinna vielä elokuun lopulle saakka. Yleensä inhoan kaikkia vanhoja rakennuksia niiden esteellisyyden takia, mutta tämä rakennus oli viehättävä, kun pääsin sinne sisälle.

Lasimäeltä ulkoilin hyvää pyörätietä pitkin moottoritien kupeessa olevalla Shell-huoltamolle syömään. Se on esteetön paikka, joka avattiin noin 10 vuotta sitten. Siellä oli ystävällinen henkilökunta, joka toi minulle lounaan pöytään ja kävi kysymässä, että maittaako ja tuovatko vielä lisää? Shelliltä oli taksin helppo käydä minut noutamassa kotimatkalle.

Vaikka Iittala onkin pienehkö paikka, niin se on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja sinne on helppo poiketa lomamatkalla ja joskus joku junakin siellä pysähtyy. Kiitos Naivistit-näyttelylle toimivasta rampista!
http://www.naivistitiittalassa.fi/

Lisää tarinaa 8.6.2010 kirjoittamassani blogi- kirjoituksessani Iittalan Lasimäestä. Vuosi sitten olin kiinnittänyt huomioni Hunaja-aitan hoitamattomaan ympäristöön, mutta nyt kun sitä pyörätieltä kauempaa silmäilin, niin näin ihan ehjiä puutarhakalusteita ja se oli siistitty.

   

VESILINNA JA Keski-Suomen LUONTOMUSEO

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Kirjoittanut Tanja 11.05.2011 14:14

Retkeilykohteita Jyväskylän keskustassa

Lähestyypä Jyväskylää mistä ilmansuunnasta tahansa, niin jo pitkälle näkyy Vesilinnan torni, joka onkin Jyväskylän maanmerkki. Se on korkean harjun päälle rakennettu vesitorini, joka on keskustassa. Hyvä matkailukohde. Harju on myös tunnettu pesäpallokentästään. Harjulla on aikaisemmin ollut puinen näkötorni ja tämä nykyinen vesitorni on rakennettu 1953.

Kun Vesilinnaa lähestytään keskustan puolelta, niin edessä rappusia ja rappusia ja rappusia. Kun Vesilinnaa lähestytään sähköpyörätuolilla, pitää nousta Harjun takaa valtavan jyrkkä mäki, joka tosin on asfaltoitu. Siitä kyllä kuitenkin tuoli nousee. Korkealla ollaan ja sota-aikana paikalla on ollut ilmatorjunta-asemat. Alaskin vielä olen sieltä sähköpyörätuolillani tullut.

Vesitornin juurella on Luontomuseo. Esillä perusnäyttelyssä on suomalaisia luonnossa tavattavia eläimiä ja asioita. Lisäksi on vaihtuvat näyttelyt. Tämä museo sopii kaikenikäisille. Museoon ei ole rappusia ja se on alakerrassa.

Invavessaan kuitenkin pitää mennä vesitornin yläkertaan ravintolaan, jonne pääsee kahdella hissillä. Valitettavasti hissit ovat hieman ahtaat. Itse ole joutunut sähköpyörätuolistani jalkalaudat irrottamaan, mutta sirommalla tuolilla matka onnistuu helpommin. Vesilinnan ravintolasta avautuu hyvät näköalat. Ravintolassa voi myös lounastaa edulliseen hintaan. Kun tässä viime kuussa siellä kävimme, niin päivän lounas maksoi 11.50 euroa. Siihen sisältyi salaattipöytä + keitto + pääruoka + jälkiruokakahvi. Tarjolla olisi ollut myös vain pelkkä keittovaihtoehto, joka tietenkin olisi ollut hieman edullisempi. Vesilinnan ravintola on myös tunnettu viiniravintolana.

Vesilinnan katolla on jonkinlainen näköalatorni, mutta sinne ei ole hissikuljetusta. Kuitenkin olen itse sitä mieltä, että ravintolastakin on hienot näkymät jo itsessään. Vesilinna on niin keskustassa ja sinne voi poiketa helposti, jos tekee retken Jyväskylään.

Toinen vierailun arvoinen kohde, jos on retkellä Jyväskylässä (keskustassa) on mielestäni kampusalue Seminaarinmäellä. Olen itse joskus osallistunut opastettuun esteettömään kampusalueen kierrokseen. Alueen arkkitehtuuri on mielenkiintoista ja ensimmäiset rakennukset ovat jo 1880-luvulta. Alueelta löytyy mm. Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, mikäli arkkitehtuuri kiinnosta. Alue on hyvin kaunis ja puistomainen tähän retkikohteeseen kannattaa varata piknik-eväät.

Jyväskylä on hyvä kesäretkikohde. Esim. junalla pääsee hyvin niin etelästä, kuin idästä, lännestä ja pohjoisestakin. Jos teet retken Jyväskylään, voit myös varata retkesi tueksi paikallisen vapaaehtoisen kulttuuriluotsin, joka turvin löydät oikeat reitit ja kohteet helpommin.

KYSY KULTTUURILUOTSI KAVERIKSI!

kulttuuriluotsikoordinaattorilta: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

puh. 050 338 1114

Mielestäni olen tähän blogiin saanut hyvin kerättyä Jyväskylän suunnan matkailua, tässä vuoden aikana. Olen nyt kesäkuussa muuttamassa Hämeenlinnaan, mutta Jyväskylässä tulen retkeilemään ja mielenkiinnolla odotan uusitun sataman valmistumista. Monesti kun olen jutellut ihmisten kanssa ja kysynyt, että ovatko koskaan käyneet Jyväskylässä, niin usein vastaus on ollut, että ohi ovat ajaneet. Kannattaa kuitenkin pysähtyä, koska Jyväskylässä on paljon nähtävää.

 

https://www.jyu.fi/erillis/museo/luonto

http://www.vesilinna-restaurant.fi/vesilinna.html

http://www.jyu.fi/tdk/museo/kampus/kampus.htm

http://kulttuuriluotsi.ning.com/

   

VIHERLANDIA

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Kirjoittanut Tanja 25.04.2011 07:25

Suuri puutarhamyymälä/matkailukohde Jyväskylässä

 

Jyväskylässä on suosittu matkailukohde Viherlandia, jossa käy väkeä bussilasteittain. Itse olen usein Jyväskylässä asuessani ulkoillut asfaltoitua rantaraittia pitkin Viherlandiaan. Rantaraittihan kiertää Jyväsjärven.

 

Viherlandiassa on invavessa ja liikkuminen on ollut suhteellisen helppoa. Ongelmana on kuitenkin ollut näihin päiviin saakka se, että yläkerran lounasravintolaan ei ole ollut yleisökäyttöön tarkoitettua hissiä. Tässä pääsiäisenä kuitenkin hieraisin kaksi kertaa silmiäni, koska talven aikana olivat rakentaneet invahissin!

 

Kun olemme aikaisemmin Vihrelandiassa kahvitelleet tai ruokailleet, on jonkun pitänyt tuoda meille syötävät alas. Alhaalla taas ei juurikaan ole ollut pöytätilaa, paitsi pihalla terassin tapaisella, jonne taas on ollut järkyttävä kynnys, jota on pitänyt loiventaa rullaamaalla kynnyksen kohdalle mattoa, joka on pitänyt hakea pitkän matkan päästä, leikkokukkaosaston myyntitiskin kohdalta.

 

Henkilökunta on joskus maanitellut meitä käyttämään tavarahissiä, mutta sitähän ei ole tarkoitettu henkilökuljetuksiin, joka hississä lukeekin. Suurin ongelmahan on, että jos tavarahissi jää kerrosten väliin, niin tavarahissin huoltosopimukseen ei kuulu sellainen, että korjaaja olisi puolen tunnin kuluessa paikalla. Jos tavarahissi jää viikonloppuna jumiin, niin odotus voi olla pitkäkin ja kuka edes korvaa korjaajan paikalle tulon tässä tilanteessa. Itse en halua tavarahissiä käyttää, vaikka tunnenkin pyörätuolin käyttäjiä, joille tämä ei ole ongelma.

 

Nyt voimme todeta, että Viherlandia on esteetön retkikohde, jossa voi ihailla kasveja, papukaijoja, tehdä monenmoisia lahjaostoksia. Lisäksi rakennuksesta löytyy Iittala Outlet-myymälä. Ja aivan Viherlandian vieressä on lapsille oma Peukkulan seikkailupuutarha, joten tämä on koko perheen retkikohde. Voin hyvällä omalla tunnolla suositella kaikille retkikohteeksi Viherlandiaa, nyt kun sinne on invahissi rakennettu. Ihanaa, että pikkuhiljaa maailma muuttuu esteettömämmäksi paikaksi.

 

http://www.viherlandia.fi/

 

 

   

JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL