Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki

JYVÄSKYLÄSTÄ VAASAAN 22.7.2010

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Blogi

Hieman heinäkuun puolivälin jälkeen, teimme perinteeksi muodostuneen kesäretkemme Vaasaan. Jyväskylästä Vaasaan menee suora taajamajunayhteys. Tästä taajamajunasta kirjoitin näille sivustoille enemmän, kun toukokuussa kävimme ostosmatkalla Tuurissa. Taajamajuna pysähtyy lähes jokaisella pienellä asemalla, joita radan varrella riittää ja matka Jyväskylästä Vaasaan kestääkin nelisen tuntia. Matka sinänsä on elämys ja matkanvarrella ikkunoissa vilahtelevat vanhat, erittäin kauniit asemat. Meno on kiireetöntä ja leppoisaa. Rataosuus Jyväskylä-Haapamäki on rakennettu jo 1890-luvulla. Rata on edelleen sähköistämätön ja matka taittuu diesel-veturilla. Ravintolavaunua ei näissä taajamajunissa ole, joten eväät pitää varata, aina termaria myöden mukaan. Matkaan juna lähti Jyväskylästä klo 7.30 ja edessä oli neljän tunnin junassa istuminen.

Juna Vaasaan saapui ajallaan ja meitä vastassa olivat mieheni entinen työkaveri vaimonsa kanssa, sekä serkkuni ja hänen tyttärensä. Vaasan rautatieasema on matkakeskus eli samaan paikkaan saapuvat myös linja-autot. Asema on vanha, mutta remontoitu. Käsittääkseni Vaasan asemalta löytyisi invavessa (en ole ihan varma), mutta meillä on aina ollut tapana käydä läheisen hotellin invavessassa, joita löytyy hotellista kaksin kappalein vierekkäin. Hotellin vessat ovat hieman ahtaat, varsinkin, jos on avustaja mukana, mutta siistit. Naisten invavessassa oli kokoon taittuva lastenhoitopöytä levällään ja tarvitsin serkkuni apua, että saatiin raivattua tilaa vessaan (Radisson Blu Royal Hotel, Hovioikeudenpuistikko 18). Kyseisen hotellin aulasta löytyy myös VaasaOpas, joka kannattaa turistin ottaa matkaan.

Koska matkoihin päivän aikana kuluu jo noin 8 tuntia, ei luonnollisesti perillä enää jäänyt aikaa kuin vajaa nelisen tuntia. Rakastan kuitenkin junamatkailua niin paljon, että kahdeksan tuntia saman päivän aikana junassa ei minua paljon rasita. Seuraan matkalla uteliaana maisemia ja ihmisiä. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka vetävät junassa verhot tiiviisti kiinni ja alkavat lukemaan jotain juorulehteä (anteeksi vaan). Aikataulu perillä oli aika tiukka.kauppahallivaasa

Menimme tulokahveille Vaasan kauppahalliin. Meillä oli se käsitys, että etukautta ei pyörätuolilla pääse. Kiersimme halliin takakautta, jossa oli vähän ahdasta, hankalia ovia ja rappusiin piti asentaa erikseen nostettava ramppi. Takakautta saavuimme hallin yläosaan. Kauppahallissa kahvittelimme ja söimme. Halleissa on monesti ongelmana, että käytävät ovat hieman ahtaat ja osa pöydistä on korokkeen päällä, niin oli nytkin. Meitä oli iso porukka koolla, kaksi sähköpyörätuolia ja kuusi kävelevää. Seurueemme mahtui juuri ja juuri käytävälle kahden pienen pöydän ympärille käytävälle

(Bistro A W Stenfors, http://www.kauppahallinbistro.com/ ).

kauppahallinkaytavallaPaikka oli ilmeisesti enemmän lounaspaikka, koska en saanut kahvini kanssa pullaa tms. kahvileipää, toiveestani huolimatta, vaan henkkari toi minulle kahvin kanssa suklaasuukon ja ilmoitti, ettei ollut muuta. Sen sijaan mieheni ja henkkari söivät herkullisen näköiset ISOT salaattiannokset. Tässä kohtaa minua jäi vähän harmittamaan ”laiha”ateriani, mutta en voi syyttää kuin itseäni, etten ollut itse tarpeeksi aktiivinen, vaan delegoin tehtävän henkilökohtaiselle avustajalle. Hallissa tietysti ahtaus hankaloittaa ja se, että ostostiski on pienen korokkeen päällä ja sähköpyörätuolilla ei ihan viereen pääsee. Mutta jos pulla/leivoskahville haluaa, niin tämä ei ole ehkä se ihan oikea paikka. Ilmeisesti tämän bistron myyjä (omistaja?) nainen, tuli luokseni ja oli erittäin ystävällinen. Hän kovasti kyseli, että mistä päin olemme tulleet jne. Halleissa minua miellyttääkin juuri tämä henkilökunta, joka tulee asiakkaan lähelle ja tekee olon kotoisaksi.

Kauppahallin valikoimista ostin kotiin tuomiseksi TYRNILIMPPUA, jota ei täältä Jyväskylästä saa. Ostos osoittautuikin ihan onnistuneeksi, kun tätä limppua nyt olemme syöneet. Kun tulimme hallista pois, huomasimme, että sinne on helpompikin reitti. Ilmeisesti tämä helpompi reitti on aika uusi? Hallin ylätasosta löytyi hissi, jolla pääsi hallin alatasoon Indiskaan ja sitten Rosson sähköoven kautta ulos. Takakautta halliin saapuessa pitää olla avustajat mukana, mutta Rosson oven kautta kyllä selviää ilman avustajaakin.

Hallista siirryimme torille. Torilla oli kirpputorimyyjiä, joilla oli mielenkiintoisen näköistä tavaraa. Kesäoppaat päivystävät torin laidalla omassa kioskissaan. Tästä infopisteestä voi tiedustella lähistön matkailukohteita. Olisi tietysti voinut käydä TESTAAMASSA oppaat, että josko heiltä olisi löytynyt tulevaisuuden varalle vinkkiä ESTEETTÖMISTÄ kohteista keskustan alueella. Torin laidalta löytyy Rewell kiinalainenravintolaCenter eli kauppakeskus. Sitä jotenkin aina katselee sillä silmällä, että jos seuraavalla kerralla tulee, niin missä kannattaa käydä ja missä ei. Tästä kauppakeskuksesta bongasin kiinalaisen ravintolan (Shangri-La Buffet), joka saattaa olla ensi kesän ruokapaikkamme? Vaikka osa pöydistä oli ”karsinoissa”, niin pöytiä oli tilavastikin aseteltu ja niin, että niitä pystyy myös vetämään vielä kauppakeskuksen tilavaan aulaan päin. Retkeilymme rajoittui lyhyen ajan vuoksi Hovioikeudenpuistikon varrelle junanhissija torin ympäristöön. Vaasa on kaunis yli 400 vuotta vanha kaupunki ja se kyllä näkyi katukuvassa vanhoina rakennuksina.

Aikamme oli rajallinen ja sitten pitkin jo joutua ostamaan junaan eväitä. Vaasan Citymarket on aivan rautatieaseman lähellä. Kun pääsimme rautatieasemalle, niin samaan aikaan sieltä jo junamme ilmestyikin hyvissä ajoin laiturille ja meitä alettiin lastaamaan sisään kotimatkaa varten. Vaasassa oli lämmin, tuulinen sää. Ilmassa oli sateen uhka, mutta ei onneksi satanut. Tämä retki pitää ehdottomasti uusia ensi kesänä! Cool