Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki

JYVÄSKYLÄSTÄ HELSINKIIN LA 7.8.2010

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Blogi

- Päivä pääkaupungissa -

Koko viikon oli VR:llä ollut ongelmia. Esim. keskiviikkona riehui Veera-myrsky, aiheuttaen melkoisia tuhoja. Junavuorot oli em. päivänä Tampere-Jyväskylä väliltä korvattu linja-autoilla. Ystäväni, joka liikkuu sähköpyörätuolilla, oli tuona päivänä tulossa meille Hämeenlinnasta kylään junalla, tulikin sitten invataksilla VR:n kustantamana.

No, meitä kovasti jännitti tuo meidän lauantain matkamme, että millä pelin ja miten selvitään. Aamulla Pendolino lähti Jyväskylästä aikataulussaan klo 7.30 ja perillä Helsingissä olimme aikataulun mukaisesti klo 10.30.

Retkemme alkoi sopivan invavessan etsimisellä. Suuntasimme kohti eduskunnan uutta lisärakennusta, jonka kahvion siistissä vessassa olen kerran aikaisemmin käynyt. Se oli nyt kuitenkin lauantaina suljettu. Jostain päättelimme, että aseman lähellä oleva Kampin-kauppakeskus voisi olla sopiva paikka. Koska kauppakeskus on iso ja vaikka siellä on opasteet, turistit ovat aina turisteja. Emme opastetaulun kohdalla hahmottaneet, että missä kerroksessa olemme. Kun vähän aikaa pyörimme kauppakeskuksessa, kysyin eräästä parturiliikkeestä neuvoa vessojen suhteen ja saimmekin hyvät neuvot, mutta edelleenkään emme heti löytäneet vessoja, vaan menimme ensin jotenkin ohi. Vessat toimivat kolikoilla ja vessojen vieressä oli tosi kätevä kolikonvaihtoautomaatti. Tampereen rautatieasemalla törmäsimme nimittäin ongelmaan, että ei ollut sopivaa kolikkoa ja vasta kolmas aseman kioski suostui vaihtamaan pikkurahaa.

Kauppakeskuksesta meidän PITI suunnata Kauppatorille. Vaan kuinkas sitten kävikään. Allekirjoittanut kadotti totaalisesti suuntavaistonsa. Meidän piti ”oikaista” ja lähdimme ihan vika suuntaan. Meillä oli kyllä kartta, mutta ilmansuunnat hukassa. Jotenkin suunta oli aina väärä; Simonkatu, Kansakoulunkatu, Annankatu, Albertinkatu… miten ihmeessä ihminen voi mennä näin väärään suuntaan ja vielä kartta kädessä?! Silmälasitkin laitoin nenälle, muttei auttanut yhtään. Pitää varmaan hankkia uudet silmälasit. Jotenkin hätäännyin ja mieheni näkö on ms-taudin vuoksi heikko, hänestä ei ollut apua, vaikka onkin aikanaan työelämässä ollessaan asunut Helsingissä ja Espoossa yhteensä kuuden vuoden ajan. Henkilökohtaiselle avustajalle yritin karttaa näyttää, mutta hän tuntui olevan yhtä ulkona, kuin minäkin. Sen huomasin kuitenkin, että kadun reunat olivat suojateiden kohdalla ihan sähköpyörätuolilla ylitettäviä. Vihdoin hahmotin oikean suunnan.

kauppatori2

Stockmannin kulmilla oli katutöitä, jotka kavensivat jalkakäytävää. Pääsimme Esplanadin puistoon. Siitä turistikin osasi jo kauppatorille. Kauppatori on möykkyinen kuin mikä, mutta se kuuluu asiaan. Kelattavalla tuolilla siellä on varmasti todella hankala liikkua. Käsittämätön helle ja ilma seisoi. Edes meri ei viilentänyt tunnelmaa. Vanhaan kauppahalliin pääsi hyvin, reunimmaiset ovet olivat avoinna ja käsittääkseni keskimmäiset ovet toimivat sähköisesti. Kauppahallin kiersimme, mutta siellä oli niin paljon turisteja, ettei oikein sähköpyörätuoleilla sekaan tahtonut sopia. Tuntui, että kaikki Helsingin turistit olivat sinä päivänä kauppatorilla ja hallissa. Kauppatorilla yritimme etsiä varjoista kohtaa, mutta kahdelle sähköpyörätuolille sellaista ei tuntunut löytyvän. Jäätelökioskin varjossa saimme nautittua pehmikset.

pyorakaistaMieheni lähti avustajan kanssa sitten Stockmannille ja Kiasmaan. Minä jäin kauppatorille odottamaan lapsuuden ystävääni, joka oli saapumassa sinne Suomenlinnan lautalla. Siinä odotellessani panin merkille, että Helsingissä on kivat omat kaistat polkupyörille. Koska jalankulkijoiden väylä oli ahdas, ajoinkin itse tasaisen polkupyöräkaistan reunassa niin, etten haitannut polkupyöriä. Se lienee sallittua sähköpyörätuolilla, vaikka se neljällä pyörällä liikkuukin?! Tai sitten ei? Jyväskylässä polkupyörät ajavat jalankulkijoiden seassa jalkakäytävällä ja se voi olla vaarallistakin. Jotain pieniä pätkiä pyöräkaistaa olen Jyväskylässä nähnyt, mutta niillä taapertavat jalankulkijat ja polkupyörät sikin sokin. Täällä maalla ei ole ideaa ymmärretty.

Odottavan aika on pitkää, niin nytkin. Aurinko porotti ja varjopaikkaa sai hakea toden teolla. Tulihan se lautta sieltä. Jäin miettimään, että pääseekö niille lautoille levällä sähköpyörätuolilla? Olen joskus lapsena viimeksi käynyt Suomenlinnassa.

Lautan saavuttua lähdimme sitten ystäväni ja hänen perheensä kanssa Kiasmaan, jossa mieheni avustajansa kanssa odottivat. Stockmannin reissu oli mennyt heiltä pieleen, koska eivät löytäneet oikeaa esteetöntä reittiä tietylle osastolle. Olivat kysyneet joltain myyjältä, joka oli neuvonut väärin (joku liian jyrkkä luiska?). Sitten olivat kysyneet uudelleen ja myyjä oli kadonnut jonnekin kysymään. Koska myyjää ei hetkeen näkynyt, olivat mieheni ja avustaja lähteneet koko Stockmannilta pois tyhjin käsin. Stockmann ei ehkä ole ihan pyörätuolilla liikkuvan ihmisen paratiisi, vaikka siellä periaatteessa selviääkin. Tilavat uudet, isot kauppakeskukset ovat helpompia. Itäkeskuksessa olen joskus käynyt ja sinne pääsee yllättävän hyvin Rautatieasemalta metrolta. Kun asuin Hämeenlinnassa, niin silloin tuli enemmänkin vierailtua Helsingissä.

Kiasma on toimiva paikka sähköpyörätuolin kannalta. Sähköovia siellä ei ole, mutta muuten kyllä. Söimme ja kahvittelimme Kiasmassa ja toimivan, ilmaisen vessankin löysin tällä kertaa heti kulman takaa. Yläkerran näyttelyäkin ehdimme pikaisesti katsomaan. Viidennestä kerroksesta on aivan uskomattomat näköalat, voin suositella kaikille turisteille, jotka käyvät Helsingissä! Päivän oppi oli se, että Helsinki on iso ja turistin ei kannata poiketa tutuilta reiteiltä, jos ei omista hyvää suuntavaistoa. Pääkaupunkimme on hieno paikka ja siellä olisi varmasti paljonkin nähtävää.

Sitten olikin jo kiire rautatieasemalle. Pendolino oli lähdössä ihan ajallaan. Meidät nostettiin junaan. Pendolinossa on kaksi invapaikkaa, mutta nyt oli tulossa vielä kolmaskin sähköpyörätuoli, joka mahtui hyvin kyytiin. Tämä kolmas henkilö oli ostanut lipun junaan johonkin toiseen vaunuun (ei invapaikalle) viime hetkellä juna-automaatista, kun ei ollut päässyt lähtemään edellisellä junalla. Helsingissä paistoi aurinko täydeltä terältä, mutta Tampereella oli satanut vettä ja paljon. Tampereelta tuli vielä lastenrattaat samaan vaunuun ja sitten oli jo ahdasta. Tampereella kuuluttivat, että junan lähtö viivästyy hetkisen, myrskytuhojen vuoksi. Orivedelle kun päästiin, kuulutettiin, että juna seisoo puoli tuntia. Odotus venyi kuitenkin noin tunniksi. Ohjauslaitevika. Orivedeltä Jämsään juna mateli hiljaa. Kaiken kaikkiaan meidän kolmen tunnin Pendolino-matka venyi viideksi tunniksi.

Olen ollut aina hieman hissikammoinen ihminen. Kun vielä kävelin, en koskaan käyttänyt hissiä. Vasta sairauden edetessä olen pikku hiljaa oppinut käyttämään hissiä. Pelkään edelleen ahtaita vanhoja hissejä. Jämsän ja Jyväskylän välillä on radalla 8 tunnelia. Muistaakseni yksi tunneli oli jotain yli 4 km pitkä. Tuli sellainenkin mieleen, että jos juna pysähtyy johonkin pimeään tunneliin ja jää sinne seisomaan tunniksi, iskeekö minuun jokin paniikki? Tunneleissa ei ole edes puhelinkenttää, mikä on jo itsessään aika ahdistava ajatus. Tämä nyt oli jossittelua, mutta tämän viiden tunnin matkan aikana oli aikaa maalata piruja seinille.

Retkipäivä herätti monenlaisia tunteita. Oli ihanaa käydä Helsingissä. Kuitenkin kun eksyimme Helsingin keskustassa, tuli harmituksen tunnetta. Junassa kotimatkalla tuli suurta epätietoisuuden ja väsymyksen tunnetta, että pääsemmekö kotiin ollenkaan. Kotiin kuitenkin päästiin, se oli tärkein juttu.

Kulunut kesä on ollut poikkeuksellisen lämmin ja on tullut retkeilyä paljon. Henkilökohtaisille avustajille on tullut pitkiä työpäiviä ja heidän joustavuuttaan on tarvittu, että olemme päässeet näille retkille. Kiitos kaikille henkkareille, jotka jaksavat reissata ja tehdä nämä retket mahdollisiksi. Juna on mielestäni hyvä väline liikkumiseen, kun matkataan sähköpyörätuoleilla. JUNARATOJA JA REITTEJÄ KANNATTAA MIELESTÄNI KEHITTÄÄ. Näin kaikki pääsevät liikkumaan ja yksityisautoilu vähenee.