Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki

TEATTERIRETKI KUOPIOON LA 20.11.2010

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Blogi

- ja sunnuntailounaalla Peurungassa -

 

Jyväskylässä neurologisten vammaisjärjestöjen yhteystyö sujuu hyvin. On huomattu, että Keski-Suomi on suuri alueena ja välimatkat ovat pitkiä, esim. Jämsästä Pihtiputaalle noin 200 km eli aikaa matkaan pitää varata kolmisenkin tuntia.

 

Neurologisista vammaisista kaikki eivät pysty käyttämään henkilöautoa, vaan matka pitää tehdä pyörätuolin kanssa invataksilla. Tässä onkin sitten se suurin ongelma. Kunta ei kustanna matkoja, kun naapurikuntaan saakka. 200 km matkoihin kuluu helposti rahaa 300 euroa/menopaluu. Kuinka moni jäsen on valmis maksamaan satoja euroja siitä, että pääsee osallistumaan jäsentilaisuuteen. Lisäksi nämä henkilöt saattavat vielä elää pienen eläkkeen turvin muutenkin.  Yhdistyksillä ei ole varoja tukea matkoja, koska varsinaista varainhankintaa ei juurikaan näillä yhdistyksillä ole. Esim. Keski-Suomen Lihastautiyhdistyksen jäsenistöä asuu todella harvakseltaan, mutta vähän joka kunnassa, ei kaikille pystytä millään järjestämään omia jäsentilaisuuksia, vaan toiminta jää hyvin Jyväskylä keskeiseksi, kun suurin osa jäsenistä on keskittynyt Jyväskylään. Nyt kuitenkin NV-yhteistyön avulla yhdistykset järjestävät yhteistilaisuuksia, jolloin helpommin tavoitetaan kaikki jäsenet. Syksyllä oli tapaaminen Viitasaarella.

 

Keski-Suomen epilepsiayhdistys järjestikin nyt teatterimatkan Kuopioon, jonne kaikki neurologiset vammaiset olivat tervetulleita. Hieno juttu oli, kun inva-bussi kiersi myös Laukaan ja Äänekosken kautta, vaikka se lähtikin liikkeelle Jyväskylän Matkakeskuksesta. Ennen matkaa vähän mietimme, että onko aikataulu tiukka, mutta sitten matkaa onneksi aikaistettiin ja näin selvisimme kunnilla teatterille ajoissa. Pyörätuolien lastaaminen/sitominen aina ottaa oman aikansa. Matka sujui rattoisasti ja saimme ihastella lumisia maalaismaisemia. Konneveden seutuvilla sain ihmetellä auton ikkunasta viime kesän myrskytuhoja. Luonto oli kaunista ja puut kuurassa. Valtatie 9:n varrella oli Cafe Koskelo (liikenneasema), jossa auto pysähtyi niin, että matkustajat pääsivät vessaan. Paikasta löytyi myös toimiva invavessa, jossa en kuitenkaan itse henkilökohtaisesti käynyt. Tämä Koskelo oli Suonenjoen kohdalla ja vaikutti auton ikkunasta nähtynä suhteellisen esteettömälle ja toimivalle taukopaikalle. Lisäksi samassa pihapiirissä näkyi olevan joku tehtaanmyymälä (lähinnä lahjatavaraa?), jossa voisi hyvinkin piipahtaa, jos ei olisi kiire mihinkään.

 

Ruokailimme Kuopion torin reunalla olevassa Haraldissa. Koska aikataulu oli tiukka, meille oli tehty varaukset jo etukäteen ja matkanjohtajamme Anja soitti linja-autosta Haraldiin, kun linja-auto alkoi lähestymään Kuopiota, tarkan ”laskeutumisajankohdan”. Höyryävän kuumat valmiit, herkulliset annokset olivatkin minuutilleen valmiina, kun saavuimme.

 

Kuopion Haraldin invavessa on pitkä ja kapea. Siellä selvisin hyvin, pyörätuolin pystyy ajamaan pytyn toiselle puolen, niin, että siirtyminen sivusuunnassa tapahtuu vasemmalle. Seinässä vasemalle kädelle on kiinnitettynä tukikahvat. Eli jos on jotain halvausta ”väärällä” puolella, niin sitten henkilön pitää miettiä tekniikkaa. Tila on kuitenkin riittävä, jos avustajaa tarvitaan.

 

Haraldista siirryimmekin sitten ripeästi teatterille linja-autolla. Teatterin pääsisäänkäynnin edessä oli korkea rotvalli, mutta sivulta pääsi sähköpyörätuolilla. Vasen ovi toimii sähköisellä napilla. Teatteriin mentiin aulasta pienehköllä hissillä. Iso sähköpyörätuoli ja hoikka avustaja kuitenkin mahtuvat hissiin. Kun matkasin alaspäin, olisi yksi setä tullut samaan hissiin, mutta totesin, että parempi, että menemme eri hisseillä, ihan turvallisuuden vuoksi, koska hissi ei ollut yhtään liian suuri ja on aina vaara, että joku jalka jää johonkin sähkärin pyörän väliin.

 

Teatterilla invapaikkoja on nelisen kappaletta ja istumaankin pyörätuolista pääsee. Sellaiseen hassuun savolaiseen ajatusmalliin törmäsimme, että pyörätuolipaikat olivat halvempia, kuin jos olisi ostanut istumapaikan. Ajatus kait on, että kun istuu omassa tuolissa, niin ei kuluta teatterin penkkiä? Tai mikä lie ajatus, mutta hämäläisissä aivoissani tätä vielä ihmettelen. Invapaikat olivat näyttämön kummallakin sivulla, edessä. Ehkä alennus tulikin sitten siitä, kun näköala ei ollut ihan suora. Paikoilta kuitenkin näki ja kuuli kaiken tarvittavan. Väliaikakahvit oli tilattu etukäteen ja ne tarjottiin aulassa, joka oli heti samassa tasossa, kuin näytössali eli ei tarvinnut liikkua pitkällekään. Vahtimestarit teatterilla olivat ystävällisiä ja opastivat hissille, sekä omille paikoille.

 

Maiju Lassilan musikaali Kilpakosijat oli loppuunmyyty viimeistä sijaa myöten. Eli kyseessä lienee suosittu näytelmä ja paikalla oli pari muutakin autolastillista jyväskyläläisiä. Laadun takasi tutut nimet, ohjaajana oli Tommi Auvinen ja musiikista vastasi Sari Kaasinen.

 

Kotimatkalla oli pimeää, mutta silloin ei ollut enää kiire mihinkään ja autossa kävi kova puheensorina. Pysähdyimme kotimatkallakin samaan taukopaikkaan, kuin tullessakin ja nyt olisi ollut aikaa hörpätä kuppi kahviakin. Kuitenkin pyörätuolien lastaaminen ja sitominen on hidasta ja itse olen sen verran mukavuudenhaluinen ihminen, että jäin mieluummin autoon istumaan. Olin varannut eväitä, mehua ja Jyväshyvän Paussi-keksejä, joita oli hyvä nauttia taukopaikalla autossa. Reissussa olimme olleet yli 12 tuntia ja kotiin oli mukava päästä.

Kiitos Keski-Suomen Epilepsiayhdistykselle ja erikoisesti Sukasen Anjalle, tästä retkestä! Laughing

 

Sunnuntaina suuntasimme Peurunkaan, tapaamaan mieheni ystävää, joka oli tullut kuntoutukseen. Koska olimme edellisen päivän retkestä vielä väsyneitä, päätimme samalla syödä sunnuntailounaan Peurungan seisovasta pöydästä. Peurunka sijaitsee Laukaassa, Jyväskylän naapurikunnassa ja sinne ajaa noin 20 minuuttia Jyväskylän keskustasta. Itse en ole koskaan ollut Peurungassa kuntoutumassa, mutta tämä paikka lienee monelle kuntoutujalle hyvinkin tuttu paikka ja monet tulevat sinne kuntoutumaan vuosi vuoden jälkeen. Muuten olen kyllä Perungassa käynyt monet kerrat ja äkkiseltään katsottuna se vaikuttaa viihtyisälle paikalle. Lounasbuffet maksoi noin 15 euroa ja sunnuntaina oli tarjolla monipuolinen salaattipöytä. Kalaa, lihaa, ja monenlaista muuta herkkua pääruokana. Jälkiruokapöytä notkui, kiisseliä, hedelmäsalaattia, luumurahkaa ja marjapiirakkaa. Ja kahvit tietysti kuuluivat jälkiruokaan. Eli valikoimat olivat kattavat ja varmasti jokaiselle suulle jotain sopivaa.

 

Koska Peurunka on menossa remonttiin, niin referoin tähän loppuun Peurungan tiedotetta koskien uudistuksia. Virheellinen huhu on kiertänyt, että Peurungassa ei olisi kuntoutusta remontin aikana, mutta huhu on väärä. Uudistusten myötä, Peurunka tarjoaa jatkossa asiakkailleen avaruusmaista tunnelmaa ja tähtitaivasta. Kyllä sitten kelpaa lähteä kuntoutukseen Peurunkaan!

 

 

 

Peurunkaan uusi kylpylä ja tapahtumakeskus

Tiedote 2.11.2010

Peurunka aloittaa uuden kylpylän sekä liikunta- ja kongressihallin rakentamisen helmi-maaliskuun vaihteessa ja investoinnin kustannusarvio tulee olemaan noin 10,5 M€. Investointi on todella merkittävä panostus koko Peurungan kehityssuunnalle sekä luo tulevaisuuteen kokonaan uusia toimintamahdollisuuksia.

Peurunka aloittaa uuden teemakylpylän sekä konferenssi- ja liikuntakeskuksen rakentamisen helmi–maaliskuun vaihteessa. Peurungan nykyinen kylpylä- ja liikuntakupoli puretaan ja tilalle tulee kokonaan uusi rakennus, jossa maamerkkinä tulee olemaan jopa 15 metriin nouseva vesiliukumäen torni.

Rakentaminen etenee nopealla aikataululla, sillä uusittu kylpylä avaa ovensa jo vuoden päästä marraskuun aikana. Liikunta- ja kokoustilat valmistuvat vain hieman myöhemmin, vuoden 2012 tammi–helmikuussa.

Uuteen kylpylään on suunnitteilla Pohjoismaiden pisin, jopa yli 120-metrinen vesiliukumäki ja kylpylän sisäkatto kietoutuu tähtitaivaaseen. Avaruusmaista tunnelmaa tehostetaan valaistuksen avulla, joka tulee olemaan uusitun kylpylän keskeinen sisustuselementti.

Sisäliikuntatilaa uuteen halliin tulee kahden lentopallokentän verran ja muita liikuntatiloja sekä kuntosaleja rakennetaan kaikkiaan neljä, joista yhdessä on huomoitu erityisesti liikuntaesteiset. Aulatilojen yhteyteen rakennetaan myös täysin uusi 4–6-ratainen keilahalli ja 140-paikkainen ravintola.


Peurunka palvelee koko vuoden 2011

”On huomattava, että koko Peurunka ei ole kiinni remontin ajan. Kylpyläosasto ja Cafe Kupoli ovat suljettuna, mutta esimerkiksi osa liikuntapalveluista voidaan järjestää vaihtoehtoisissa tiloissa. Palvelut sekä kurssit pyörivät, ja meillä on useita tapahtumia ensi vuoden aikana”, markkinointipäällikkö Pietari Sorri sanoo.

Kupolin liikuntatilat menevät kiinni maaliskuun alussa, mutta korvaavia tiloja esimerkiksi kuntosali- ja liikuntakäyttöön löytyy jo nykyiselläänkin talon muista tiloista. Myös hotelli- ja kuntoutustoiminta pyörii rakennustöiden ajan normaalisti. Kuntoutusasiakkaiden vesihoidot toteutetaan terapia-altaassa sekä osa palveluista ostetaan talon ulkopuolelta.