Mainospalkki



Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki

Metsähallituksen rooli

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Liikkuminen luonnossa

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija.Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat eri lakeihin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia.

Perinteiset jokamiehenoikeudet ja laajat luonnonalueet antavat Suomessa hyvät mahdollisuudet luonnossa virkistäytymiseen ja matkailuun.Metsähallituksen sivuilta www.luontoon.fi saat runsaasti tietoa retkeilymahdollisuuksista kansallispuistoissa, erämaa-alueilla ja valtion retkeilyalueilla sekä retkeilyyn liittyvistä palveluista, esimerkiksi autio- ja varaustuvista. Sivuille on koottu myös tietoa retkeilykohteista, jotka soveltuvat vanhuksille, liikuntaesteisille tai lastenvaunujen kanssa liikkuville.

Metsäntutkimuslaitoksen  sivuilta www.metla.fi löydät mm. marja- ja sienisatoennusteet sekä tietoa siitä, miten ja missä suomalaiset ulkoilevat. Kunnat vastaavat ulkoilu- ja virkistyspalveluista muilla kuin valtion mailla.

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat:

  • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta;
  • oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin;
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia;
  • onkia ja pilkkiä sekä
  • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Et saa:

  • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille;
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia;
  • häiritä poroja ja riistaeläimiä;
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta;
  • tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta;
  • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla;
  • roskata ympäristöä;
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.
Metsähallitus, maamme kansallisomaisuuden vaalija

Luontoon.fi-verkkopalvelussa on esitelty yli 160 retkeilyyn sopivaa kohdetta, jotka sijaitsevat valtion mailla.

Kansallispuistot ovat kaikille avoimia nähtävyyksiä. Niissä voi virkistäytyä ja kokea luonnonrauhaa upeissa maisemissa.

Muiden suojelualueiden luonne ja suojelutavoitteet vaihtelevat. Esimerkiksi luonnonpuistot on perustettu tieteellisiin tarkoituksiin ja vain osassa niistä saa kulkea merkityillä poluilla.

Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia retkeilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Pohjoisimmassa Lapissa sijaitsevat erämaa-alueet tarjoavat ihanteellisen ympäristön kokeneille eräretkeilijöille, jotka haluavat nauttia erämaan rauhasta ja vaeltaa omia polkujaan.

Muut alueet, jotka on esitelty luontoon.fi:ssä, ovat mm. virkistysmetsiä, nähtävyyksiä ja yleisökohteita, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ryhmiin. Luonnosta löytää myös kiinnostavia kulttuurikohteita, kuten perinnetiloja.Retkikohteissa on esitelty lisäksi vaeltamiseen sopivia reittejä ja majoittumista varten rakennettuja erityyppisiä tupia.

Unescon maailmanperintökohteet Suomessa

Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä seitsemän kohdetta Suomesta: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hauta-alue, Struven kolmiomittausketju sekä Merenkurkun saaristo. Kolmiomittausketju koostuu kymmenen valtion alueella olevista mittauspisteistä. Suomessa on kuusi mittauspistettä, jotka sijaitsevat Pyhtäällä, Lapinjärvellä, Korpilahdella, Torniossa, Ylitorniossa ja Enontekiöllä.

Kansallismaisemat

Kansallismaisemiksi kutsutaan tunnetuimpia maisemiamme, jotka nousevat useimpien mieliin, kun kysytään, mistä löytyvät Suomen luonnon- ja kulttuurimaiseman parhaat piirteet. Kansallismaisemat ovat innoittaneet myös taiteilijoita, jotka ovat kuvanneet niitä töissään: kuvataiteessa, kirjallisuudessa tai musiikissa. Kansallismaisemia nimettiin vuonna 1992 Suomen itsenäisyyden 75-juhlavuoden kunniaksi eri puolilta Suomea 27.

Metsähallituksen osuus kansallismaisemien vaalimisessa

Kahdeksan kansallismaisemaa on osaksi tai kokonaan luonnonsuojelualueilla. Lähde maisemakierrokselle Suomen luonnon ja kulttuurin historiaan!

Saaristomeren kansallispuisto kuuluu Saaristomeren kansallismaisemaan.

Aulangon luonnonsuojelualue on osa Vanajaveden kansallismaisemaa.

Olavinlinnan ja Pihlajaveden kansallismaiseman luontoon voi tutustua
Pihlajaveden luonnonsuojelualueella.

Kolin kansallispuistosta avautuvat Suomen taiteen kuuluisimmat maisemat.

Kermajärven luonnonsuojelualue ja Koloveden kansallispuisto kuuluvat Heinäveden reitin kansallismaisemaan.

Merenkurkun kansallismaisema sisältää monta luonnonsuojelualuetta Oulankajoen kansallismaisema on pääosin Oulangan kansallispuiston aluetta.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kuuluisin osa on Pallastunturin kansallismaisema.

Myös Aavasaksan, Utsjokilaakson ja merellisen Helsingin kansallismaisemiin kuuluu suojelukohteina hoidettavia valtionmaita.